Tuliterä Tunturi koeajettu

Jostain syystä polkupyöräkauden avajaiset siirtyivät näin pitkälle kevääseen. Yksi syy oli se, että mun molemmat pyörät ovat niin kamalia romuja jo, ettei oikein ollut inspiraatiota kaivaa niitä telakalta. No, tänään sitten yritin saada molempia henkiin talven jäljiltä, mutta taisivat venttiilit olla rikki ja kumit haperoita kun en ilmaa saanut renkaisiin.Lopulta pumppu hajosi ja kun katselin molempien ruostuneita runkoja päätin, että olisi varmaan aika jättää haikeat jäähyväiset molemmille ja hankkia uusi tai käytetty tai jotain.

Vähän pettyneenä sitten pakkasin koiruudet autoon ja lähdin metsään ja lenkille. Mulla on ollut tapana ottaa polkeispyörä messiin, heittää meidän normaali kolmen vartin lenkki, jättää Juska siankorvan kanssa autoon ja ajaa Darjan ja Doriksen kanssa 5-10 km pyörällä ja tytöt saava olla irti.

Täysin muissa maailmoissa hoksasin yhtäkkiä kesken ajomatkan, että herran jestas sentään -Hatusen polkeispyöräkauppa on auki sunnuntaina. Pihalla kutsuvasti pitkät rivistöt auringossa kiilteleviä pyöriä ja sisällä tuplaten. Nyt on pakko saada uusi pyörä, juuri nyt en ole köyhä enkä kipeä ! Joku peruspyörä olisi hyvä, ei vaihteitä eikä muutakaan hienouksia. Ja mikä tärkeintä
: sen pitää mahtua hiacen takatilaan Juskan häkin kanssa.Muutamaa mallia siinä myyjätädin kanssa soviteltiin autoon ja löytyihän sellainen hyvä peruspyörä. Punaista ei tässä mallissa ollut, mutta vaaleansinen sai kelvata. Matka jatkui-sittenkin likat pääsevät tänään pyörälenkille.

Hyvä peli; ihan oli kiva kurvailla metsätietä pitkin ja likoilla oli hauskaa.




Taivaansininen unelma