Vauvalan elämä on alkuäidin mielestä taivaallisen ihanaa, vaikkain saattaa kuulostaa tylsältä.
Pikkueläinten painot nousee aivan kuten kuuluukin.Kilon rajapyykin ovat jo hännille jääneetkin ohittaneet. Nyt pentulaatikossa käy vilske ja vipinä kun nälkäiset pennut yrittävät päästä runsaammille maitohanoille, tai maitohanoille ylipäätään. Darjan viimevuotiset pentueet, 1 poika ensimmäisessä ja 2 tyttöä jälkimmäisessä, muistuttivat lähinnä marsun ja hylkeen risteymiä, jotka auringonvalossa kellivät mahansa vierellä ja heiluttelivat eviään. Maitohanat olivat aina auki ja vain häntä tai molempia varten. Kaikki oli juuri kuten "Rikkaitten ja Järjettömien" maailmassa.
Monenlaisia tapoja päästä sinne maitobaariin on nähtävissä: Sinenen edelleen on kuin suoraan Liskojen yöstä, iso Vihreä väänätäytyy baaritiskille nojailemaan ja aivan kylmän rauhallisesti työntää vieruskaverin tiskiltä alas ja ryystää pohjat. Punainen ja Oranssi ketterästi pienillä etujaloillaan raahaavat takapäitään mukanaan ja härskisti nämäkin leidit ottavat paikkansa maitohanoilla, olivat vapaina tai eivät. Penaltia välillä tulee ja sitten istuvat jäähyaitiossa kun sivistyneistö on juomassa. Pahalta sinne kuulostaa ryystämisen, hörppimisen, maiskutuksen äänet kun nälkä kurnii suolenmutkissa. Jälkimmäinen kattaus on aina vähän köyhä,vain jämät on tarjolla.
Elämä ei ole koskaan reilua...
Eka manikyyri on suoritettu. Yhteensä 160 kynttä hoitui ilman suurempia kiukunpuuskia.
Valkoiset Juuli ja Myy saavat kuljeskella makuuhuoneessa, mutta Doriksen Tuisku ei salli tulla metriä lähemmäksi. Nolona Doris kääntyy takaisin. Näin on ehkä viisainta sillä vaarana on, että ensimmäisen hienovaraisen "ei" jälkeen seuraava "ei" sitten tulee ruumiillisten tehosteiden kanssa. Sittenhän sattuu, näin on joskus käynyt äidin kanssa. No, Doris ei lannistu ja yrittää joka päivä uudelleen ja jos vanhat merkit pitää paikkansa ennen pitkää on pentulaatikossa osallisena pentujen ihanuudesta. Pitkää pinnää hänen taktiikka kysyy, mutta aina on tehonnut.
Illalla Doris sai palkintonsa. Hän oli seisoa jököttänyt ihan pentulaatikon edessä pää poispäin käännetynä melkoisen tovin eikä kuunnellut Tuiskun pientä urinaa, joka hiipui. Sitten Doris teki ratkaisevan iskun ja pisti päänsä pentulaatikkoon ja piiiitkällä kameleontin kielellään pääsi lipaisemaan paria lähinnä olevaa pentua.Siinä vaiheessa urinasta tuli mur -siis murha tai jotain sinnepäin ja itsesuojeluvaisto käski Dorista poistua takavasempaan. Huomenna siis uuden yrityksen aika. Tämä on aina yhtä hauskaa !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti