Ulkoruokinnassa

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen. Eilinen lumi suli eli nyt on hyvä hetki aloittaa ruokaileminen terassilla.
4-viikkoinen katras sai ekan trimminsä. Kyllä ne on niin sumuisten vuorten gorilloja että ! Kaikki antoivat ajaa koneella peräpeilin, kaulan sekä korvat ja viimeistellä saksin. Joku voisi kehua, että ovat niin mahdottoman rohkeita, mutta kyllä se minusta enemmän tyhmyydeltä näyttää. Whatever ? Minun silmin näyttävät mukavilta, mutta olenkin  ehkä vähän jäävi.




Kun ruokailu on ohi niin uusi seikkailu voi taas alkaa.
Kenen vuoro on tällä kerralla mennä ekaksi ?















Herra Paddington meditoimassa.

















Herra Paddington edelleen meditoi. Porukkaan on liittynyt Pokemon ja Pinokkio.














Tyttöporukassa liikenteessä, Pokemon ja Pandora.














Ruuhkaa portilla.













Ruohoa ja hajuja ihmettelemässä Paddington, Pandora ja Pokemon.











Paddington-möhkäle.










Operaatio rappusia ollaan harjoiteltu jo pari päivää ja tänään kaikki pääsivät ylös omin avuin. Ihan helpostihan se ei käy vaan kyllä siinä yksi jos toinen kiroilee, huutaa äitiä apuun, mutta lopulta kaikki kampeavat itsenä ylimmälle rappuselle, josta sitten eivät ymmärrä mennä sisään. Mutta kaikki aikanaan.
Muodostelmassa Pinokkio, Paddington ja Pokemon.






Hei, näin me kiivetään rappusia.
Olen kuullut välillä urbaanilegendoja, joiden mukaan pentu ja kasvava koira pitää kantaa rappuset ylös ja alas. Hui, hai  -meillä osataan kulkea portaita 4-viikkoisina. Niin kasvavat nivelet saavat lihaksia tuekseen.



Pandora,













Pandora














Pandorassa on ytyä kuin pienessä kylässä.










                                                                                   



Pandora poseeraa. Ei huono ollenkaan...












Kyllä Herra Paddingtonkin osaa rappusia kiivetä

Ei kommentteja: