 |
| Nää on mun tekemät ! |
Doris muotoili nuoruudessaan kaikki käsillä olevat pihatarvikkeet. Samana kesänä ostin varmaan 6 muovista koirien juoma-astiaa ja jo ennen syksyn tuloa älysin siirtyä suosiolla sinkkiämpäreihin. Pihanlakaisuharjat ja autonperuharjat opin korjaamaan talteen ja niitäkin tuli hankittua koko Kuuuslahdentien tarpeisiin.
 |
| Haa, nappasinpa sut ! |
Doriksen pennut sitten syksyllä 2008 tuhosivat moneen kertaan kaikki ihmisten iloksi istutetut kanervat ja levittelivät ne pitkin pihaa. Hauskaa oli kun porukalla juoksivat tapetut kanervat suussa. Pari kertaa kestivät uudelleenistutuksen hengissä, mutta lopulta ei ollut kuina juuret jäljellä. Virikkeitä kerrakseen !
Darja inhosi nuoruusvuosinaan koiratalon paneelisisustusta tai sitten vaan ihan ajankuluksi omatoimisesti kiskoi osan paneeleista irti. No, hampaathan siinä meni kun kuparinauloihin osuivat ja kulmureista on isot palat kiillettä pois ja näyttävät ihan karmeilta.
 |
| Kato, näin saadaan tylsästä ämpäristä ihan uusi ! |
Meinasi muotoiluperinne katketa ellei Doris olisi ottanut Darjan Zorro-pentua ( Z. Lonely Rider) yksityisopetukseen muotoilusuunnittelussa. Viikko kului rattoisasti ennekuin ämpäri oli lopullisesti tapettu ja pohja saatu irti.Loppusilaus tehtiin jyrsimällä puiset kahvat pois. Ei mikään helppo homma. Näyttökokeen Zorro läpäisi loistavasti ja muutti Rovaniemelle lapsiperheen leluja muotoilemaan.
Jossain vaiheessa Doris kantoi kaiken kaman sisältä ulos ja yritti vaivihkaa päästä halko suussa sisään. Joskus myöhään yöllä en ollut tarkkana ja hänen sängystään ( 180 cm x 160 cm) aamulla keräsin oksan/halon jämät +tikut pois. Halko selän alla, kirjaimellisesti. Cool !
Doris jyrsi juuri männäviikolla vanhojen aikojen kunniaksi neonvihreän autonpesuämpärin atomeiksi. Pakkasessa kovettunut ämpäri mureni iloisesti ja nyt niitä neonvihreitä palasia on leveäällän pitkin pihaa jäätyneenä lumeen. Kevättä odotellessa....
Tuisku ei mitään oleellista vahinkoa sisällä ole tehnyt. Ulko-oven portaiden kulmat hän pyöristi.Tai saattaa olla etten muista, onneksi aika kultaa muistot. Enkä aina tahdo muistaa kuka jyrsi pesuhuoneen ovenkarmit ja kuka kalusi portaikon. Vähän kuin elokuvasta Tappaja-ahven osa 3 -Kuka söi laiturin ?
 |
| Niin...mitä näistä mun leluista ??? |
Puikkonokka Olga ei ole paljoa häviä näille partanaamoille. Tähän ikään mennessä on jo jyrsinyt lähes kaikki sohvatyynyt kulmista, syönyt yhdet talvikengät ja sisäkenkiä 5-6 tai kaikki, jotka olen unohtanut saataville. Olkkarin mattoon ilmestyi 2 reikää, mutta olihan uuden maton aika jo. Nykyinen on ehjä, vielä. Mun mustikset ovat ihan oikeasti syöneet sukkia, mutta Olga kultivoituneesti sievillä etuhampaillaan jyrsii niihin pikkuriikkiset reiät, hiirenomaiset sellaiset, jotka huomaa vasta sitten kun sukka on löydetty jostain eteisen nurkasta ja jalkaan vedettäessä osoittautuukin golfsukaksi ( 18-reikäiseksi ). Kenkätelineen kulmat on uudelleenmuotoiltu. Viime reissulla uimahallissa laitoin tai yritin laittaa puhtaita rintsikoita päälleni -hups, toinen olkain oli purtu poikki. Voihan perkele, syytä voimasanan käyttöön selitin naapurikopin kauhistuneelle täti-ihmiselle. Hänelläkin oli koira -kiltti, joka ei syönyt mitään ylimääräistä. Syksyn aikana Olga ehti kaivaa nurmikkoon pienenpieniä kolosia ja taisi näihin kaivuutalkoisiin osallistua muukin jengi.
Miksiköhän ostan suurimman osan tavaroista kirppiksiltä ???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti