Iineksen noutotuokiot

Minulla on tapana opettaa pennuille nouto max 10 viikon iässä. Iines vaikutti niin täpäkältä, että en malttanut odottaa edes 8 viikkoon . Nouto on minusta maailman helpoin asia opettaa kun on pelkkää vaihtokauppaa.
Minä käytän pikkupennuilla, kuten aikuisillakin, palkkiona ruokaa ( en nälkää), jolloin pitää olla tietenkin nälkä, että palkkana oleva ruoka tuntuu tavoittelemisen arvoiselta. Pilkon koiranmakkarasta ihan pieniä palasia tiskipöydän reunalle. Noutoesine on aina jälkikapula ( siis THE KAPULA).

Kävin istumaan keittiön lattialle niin, että yletyin niihin makupaloihin ja aloin leikkiä Iineksen kanssa kapulasta. Heti kun otti kapulan suuhunsa otin sen varovasti suusta ja palkkasin makupalalla ja kehuin suunnattomasti. No, hoksasi heti missä ne makupalat ovat ja kääntyi tiskipöydän suuntaan unohtaen minut kapulani kanssa: lisää herkkuja ja äkkiä ! ( näin käy ihan joka koiran kohdalla ja seuraava etappi on saada pentu tajuamaan, ettei saa niitä makupaloja millään muulla konstilla kuin nostamalla keppi mun käteen). Tässä sitten jouduin houkuttelemaan ja leikkimään kepin kanssa tovin ennen kuin sattui ottamaan kapulan suuhunsa ja siinä samassa makupala sujahti suuhun. Avot ! Saimme aikeiseksi muutaman onnistuneen ”noudon” , sitten tyttö sai ruokansa ja homma jäi tauolle seuraavaan ruokintakertaan saakka. Illalla taas uudestaan. Aloitin ihan A:sta, mutta nyt Iines muisti edellisen kerran tapahtumat heti ensimmäisen kapulan noston jälkeen. Pienessä päässä alkoi lamppu vilkkua -> mikä on kapulan ja makupalojen yhteys ja PIM ! –keppi äidille käteen ja samassa makupala sujahtaa suuhun ja äiti kehuu ja paijjaa. Helppoa ja kivaa !
Nyt näitä noutoharjoituksia on tehty kolmena päivänä. Kyllä tällaisen pienen pennun oppimiskyky on ihan uskomaton –ruokintakerran ollessa ajankohtainen laitan muut koirat ulos ja marssin keittiöön. Tästä Iines jo tietää, että kohta äiti aikoo ottaa The Kapulan käteen ja siitähän seuraa tosi hauskaa. Iines viipottaa jo valmiiksi tiskipöydän eteen ihan täpinöissään ja yrittää ottaa jo the Kapulan kädestäni. Pudotan sen kuitenkin lattialle tai kuten äsken: heitin pienen matkaa ( 0,5 m) nähdäkseni miten tuo sen perille saakka = käteen. Iines kääntyi ottamaan kapulaa ja innoissaan tönäisi kapulaa tassuillaan niin, että ja se kierikin keittiön pöydän alle. Vähän pelästyin, että nyt homma meni vaikeaksi, mutta ei hätää: Iines kävi tosi sähäkästi nappaamassa kapulan ja palautti sen nousemalla mun syliin ja antoi kapulan asiaankuuluvasti käteen saakka. Ja sitten saikin tosi paljon kehuja, makupaloja ja iltaruuan.

Noudon idea on se, että koira antaa/tarjoaa/tyrkyttää esineen ohjaajalle käteen. En koskaan aloita opettamista heittämällä esinettä vaan tyydyn vain pudottamaan esineen lattialle ja olen valmiina vaihtamaan sen makupalaan kun koira ottaa sen suuhunsa. Näin jää peräänjuoksemisvaihe pois eikä koiralle tule mieleenkään lähteä mihinkään esineen kanssa. Vähitellen sitten keppi vaihtuu kevyeksi noutokapulaksi ja sitten painavammaksi sellaiseksi. Sitten kokeillaan erilaisia materiaaleja ja muotoja ja siirrytään keittiöstä olohuoneeseen, sitten pihalle ja lopuksi ihan vieraalle paikalle; kuitenkin niin, että vain yksi uusi asia tuodaan mukaan harjoitteluun.
Matkaa pidennetään varovaisesti.Yritetään suunnitella harjoitus niin, että koira onnistuu ( viisaat sanovat, että epäonnostunut harjoitus on suunniteltu väärin). Pennun kanssa noutoharjoitukset kestävät muutaman minuutin ja pitävät sisällään max 3-4 kepinnostoa käteen. Jo tässä vaiheessa on hyvä vaatia kepin luovuttaminen käteen, pudottamisesta ei palkkiota saa.

Yhden kerran Iines oli niin innoissaan kepistä, että kävi makuulle kepin päälle ja aikoi alkaa pureksia sitä. Olin liikkumatta ja vaiti. Ihan heti muisti, että jokin jäi puuttumaan: se makupala! Ja sehän ei tällä tavalla tule eli nappasi kepin suuhunsa ja nopeasti nousi syliini kepin kanssa. Liike saatiin onnelliseen päätökseen.

Noutoliikkeen hienouksilla, perusasennoilla, luovutuksilla, lähtöluvalla jne, ei ole mikään kiire. Niitä voidaan alkaa työstää vasta paljon, paljon myöhemmin. Tärkeää on vain se, että koira innolla noutaa kaikenlaiset ohjaajan pudottamat /heittämät/ kätkemät esineet nopeasti käteen saakka. Tästä on sitten hyvä edetä.
Nouto voidaan opettaa kovin monella tavalla 1) takaperin, alkaen kapulan pitämisestä edessä istuen 2) naksuttimella palkkaamalla ensin siitä kun koira vain katsoo kapulaa 3)kaikenlaiset pakkomallit ja 4) jokaisen omat muunnelmat. Minusta noudon opettaminen on hauskaa ja olen sen kaikille koirilleni suurin piirtein edellä kuvatulla tavalla opettanut.