Mustaterrieriväen kokoontumisajot Rengossa 15.5.2011

Vuoden kohokohta on ehdottomasti erikoisnäyttely, jolle tänä vuonna olimme saaneet parhaat mahdolliset puitteet: hiekkapohjainen suuri kehä, Hämeenlinnan kennelkerhon maja puhdasvetisen lammen rannalla, hämäläinen metsä kaukana kaikesta hälinästä ja melusta, pilvipoutaa ja paljon koiria ja heidän ihmisiään.
Kyllähän tässä kaikessa oli paljon etukäteistyötä ja muistamista, joista suurin kiitos kuuluu Jaanalle. Rankan työntäyteisen kevään johdosta oma panokseni kutistui aika minimiin. Onneksi koko Talasman perhe oli mukana rakentamassa onnistunutta tapahtumaa eikä Marittan osuuttakaan sovi unohtaa.

Koiria oli ilmoittautunut 40, narttuja huomattavasti enemmän kuin uroksia. Tuomaroinnin hoiti Tanya Ahlman- Stockmari, joka sitten varmuuden vuoksi aina aloitti jokaisen luokan yleistason määrittelyn sanoilla: ja sitten kaksi kierrosta ympäri. Ja sitten kilpailuluokatkin juostiin kahden kierroksen taktiikalla.
Hyvä, että liikkeet olivat tyypin jälkeen seuraavaksi tärkein arvosteluperuste. Meikäläinen oli lähes kuollut ( ja enemmän kuollut maanantaina) juostuaan seitsemän mustiksen kanssa niitä kaksia kierroksia ja yksiä kierroksia ja kilpailuarvosteluja ja paras narttu / paras uros –kehiä ja roppikehiä ( tämä kehä on aina yhtä huikea kokemus ) ja paras käyttökoiria-kehiä ympäri ja eestaas.
Palkintopöytä näytti paremmalta kuin koskaan. Heti kättelyssä huomioni kiinnittyi pentujen palkintoihin ja salaa toivoin saavani sellaisen maljakon kirjahyllyyn voitonmerkiksi.

Pennut voitti pikku-Tuisku ( Zornoi Jarostnaja Metel), joka todella näytti jo heti kättelyssä miten mustiksen kuuluu liikkua. Ja käsintehty mustaterrierin kuvalla varustettu uniikki lasimaljakko pääsi sinne kirjahyllyyn. Makeeta ! Kaikille pennuille jaettiin kunniapalkinnot.  Pikkulikka vauhdissa -> 



Vsp-pentu oli Tuskun velipoika Jason ( Zornoi Jason), jonka perhe taisi ihan ekaa kertaa olla koiranäyttelyssä. Tästä se alkaa.
 <-ROP ja VSP -pennut

Tuomarin linja oli aika tyly; ykkösiä (ERI) sai vain noin puolet ja ne toiset puolet sitten hylsystä lähtien ihan kaikkea. Mitään ei kyllä tullut ilmaiseksi. Kolme eriä jäi ilman SA:ta eli tuomari siis joko tykkäsi tai sitten ei. Valiot saivat ihan samalla tavalla ihan mitä vaan kuin ei-valiotkin.



Tulokset on luettavissa jo nyt yhdistyksen keskustelufoorumissa ja myöhemmin koiranetissä joten niitä en tähän liitä.

Vähän jännitettiin mitä Merlin ( Zornoi Iceman) saa kun ne pitkät jalat eivät oikein vieläkään ole järjestyksessä. Napsahtihan se SA-nauha hihnan koristeeksi. Sitten kun Merlinin saa vauhtiin niin kyllä on etu- ja takajalkojen liikkeissä ulottuvuutta ja kun selkää ja kaulaa on vaikka muille jakaa niin eipähän se SA nyt niin ylimitoitettu arvio ollut.      Merlin ->

Boris oli hyppysissäni sulaa vahaa ja esiintyi paremmin kuin koskaan. Kun vielä päihitettiin muut valiourokset niin alkoi jo panokset nousta hänen osaltaan. Alek ( Setextra Alek) oli myös tuomarin mieleen, näytti kuinka hyvin hän osaa liikkua ja teki Jaanan tosi onnelliseksi esiintymällä häntä pystyssä. Urosten kakkostila heltisi näillä avuilla.


Puolen tunnin tauon aikana en ehtinyt syödä mitään enkä istua kun piti valmistella narttuja eri kehiin ja miettiä minkä Maritta vie ja minkä minä. No, siinä tohinassa ne eväät jäivät koskettomina odottamaan parempia aikoja.

Iines ( Zornoi Illuzia) ei ollut tuomarin mieleen ja poistettiin eh:llä kehästä. Minunkaan mielestäni ei ole tässä kehitysvaiheessa tasapainossa ja ihan mielenkiinnolla jään odottamaan rungon täyttymistä ja harmonisen kokonaisvaikutuksen saavuttamista.

Miina ( Zornoi Grafinja) hävisi Mantalle avoimessa luokassa, mutta sai kuitenkin SA:n, jota vähän arvuuttelin seisottaessani sitä kehässä. Juostessa tuli hyvin mukaan ja vaikka on raskasrunkoinen suuri koira niin pitkälle ulottuvilla raajojen liikkeillä saa voimaa ja vauhtia. Suurilukuinen valionarttujen kehä olikin ihan ehdottomasti koko näyttelyn suurin pettymys; ainoa, joka liikkui oli Marittan Rosa. Darjalle kytekytyi joku ihme jarruvaihde päälle ja silminnähtävä löysyys pentujen jäljiltä oli vielä olemassa. Finka ei halunnut juosta ja Tyynen liikkeet olivat vetelät ja hyllyvät.Loput valiot jäivätkin kilpailuarvostelun ulkopuolelle.Rosa oli ihan selkeä voittaja, sitten Darja, Finka ja Tyyne: kaikille näille SA:t.

Veteraaneja esitettiin vain yksi, mutta laatu korvasi tässä tapauksessa määrän. Aletta-mummo esiintyi ryhdikkääsi ja liikkeissä oli vielä potkua. PN4- sijoitus ei jätä arvailujen varaan sitä tykkäsikö tuomari vai ei. Varsin kunnioitettavaa, onnea kasvattajalle ja omistajalle ! "Kipa" pokkasi myös ROP-veteraanille kuuluvat palkinnot sekä näyttelyn vanhimman eh:lla palkitun koiran palkinnon.

Manta pesi sitten nartut ihan oikeutetusti. Pentujen jälkeen ei turkki ollut todellakaan optimaalisessa kunnossa, vähän oli nukkavierussa kuosissa. Voimakkaat ja tehokkaat liikkeet kyllä kompensoivat monin kerroin turkin puutteita -juuri niin kuin kuuluukin. PN2:ksi kiilasi junnuista Marittan Piu ja PN3 valioluokan voittaja Rosa.

Marittan Piu ja ruotsintuonti Haades pokkasivat parhaat junioripalkinnot.

Darja ja Finka kisasivat parhaan käyttökoiran tittelista, mutta järjestys oli jo selvillä valioluokan kilpailuarvostelun perusteella..

Manta ja Jaana meinasivat uusia edellisen vuoden voittonsa, mutta kyllä nuori sujuvasti liikkuva uros yleensä saa testosteronilla extraryhtiä ja -potkua olemukseensa. Niin nytkin ja Boris korkkasi ne halutuimmat pokaalit ja ruusukkeet.

Tämä ,kuten ei viime vuodenkaan erkkari, ollut koirien trimmaus- ja/tai esittämiskilpailu. Kyllä tuomari löysi sieltä vastaanhangoittelevastakin otuksesta ne oleelliset ja tärkeät yksityiskohdat eikä rangaissut esittäjän taitamattomuudesta tai koiran kehätottumuksen puutteesta. Vihaisuutta hän toki ei sietänyt. Lyhyt rintakehä ( ylösvetäytyvä vatsalinja), etuosan puutteellinen rakenne ja  huonot liikkeet taisivat olla ne yleisimmät arvosteluissa mainitut virheet.
Kiitos tuomarille arvostelusta !
Vähän oli turhan kiire luokkien välissä ja jos vielä jotain kehityskohdetta pitää miettiä niin lyhyt arvosteluperuste kustakin koirasta olisi ollut mielenkiintoista kuulla.

Kiitos kaikille kasvattieni omistajille, kiitos kaikille ystäville, tutuille ja vähän tuntemattomillekin, jotka olitte juhlistamassa tätä huikeaa voittoa minun ja Talasman perheen kanssa !
Onnea Jaanalle ja Marittalle kasvattien ( ja tuontien) menestyksestä !

1 kommentti:

Marko Talasma kirjoitti...

Hyvin kirjailtu Kirsti ja ISO kiitos itsellesi!