Reeniä, reeniä...

Tänään oli kevään ensimmäinen kunnon treenipäivä. Sari juoksi Dorikselle jäljet ja minä Borikselle. Talloimme esineruudun , josta Boris vähän nihkeästi nosti yhden esineen ja jäljelle jääneet 3 jäi Doriksen hommaksi. Viimeinen eli jääkiekko oli paha nakki, ja sen nostamiseen tarvittiin työtä. Hyvä !


Pudotetun esineen hakemista varten löydettiin hyvä poluntapainen ja sekä äiti että poika tarvitsevat vielä lisätreeniä asian valaistumiseksi. Kuvissa Boriksen nostatusta.












 Lähdössä suoritukseen -   käsky "hae" ja kiitos !

















 Nahkakoira mun kanssa on Doris kesäkampauksessa. Mun mielestä niin supersiisti ja hieno jotta...














Boris lähti jäljelle hyvin ja osin aikaa ajoi varsin mallikkaasti, muutamassa kohtaa hukkasi jäljen ja se piti löytää uudelleen. Tällaiset tilanteet ovat hyvää oppia ohjaajalle. Kapuloiden paikallistamisessa tarvitsee varmuutta ja toistoja.













Dorista en ole osannut opettaa hyviin lähtöihin, mutta nyt se rauhallisesti ja suoraviivaisesti eteni janaa ja kääntyi jäljelle. Riittävällä intensiteetillä ja myös matalalla nenällä eteni kapulalta toiselle. Yksi keppi jäi ehkä huolimattomuuden takia tai osasyynä  voimakas tuuli aukehkolla paikalla. Doriksen kanssa on helppo jäljestää. Katotaan nyt josko menisimme kokeilemaan Jk2-koularia.










 Kato mitä mä löysin: tää on The Keppi  -tule pian !!!

















Boris pikkuruudussa tekemässä mitä ?. Vaikea paikka oli molemmille koirille.Sanoin Dorikselle vahingossa "ei !" kun ylitti rajat ihan huolella ja se oli sitten siinä. Voi helvetti, kuinka toi sana on päässyt ennenkin suustani täysin väärässä kohtaa. Doris muuntui samassa silmänräpäyksessä yhdeksi istuvaksi kysymysmerkiksi keskelle ruutua. Pienen lisätreenin paikka, mutta onneksi me ei Doriksen kanssa ollakaan menossa kokeisiin.

Kaiken tämä hauskuuden päätteeksi lähdimme lenkille ( Doris, Boris, Kobe, Darja ja Spinnu).
Voi kuinka kivaa oli taas lutrata kuraojissa.

Muutaman tunnin palautuksen jälkeen törötimme tottiskentällä hyisen kylmässä tuulessa. Doriksen luovutukset ovat ihan superluokkaa. Tänään seisoi etutassuillaan mun kengillä ja kapulan pito on niin täydellistä että itsekin ihmettelen kuinka olen osannut niin hyvin sen kouluttaa.
Eve ja Spinnu ovat ahkeroineet eikä turhaan.  Parin vähän ( enemmänkin) huolimaton yleisvaikutelma on muuttunut täsmälliseksi yhteistyöksi. Spinnulla on hyvä vire, jonka ansiosta se kestää oikea-aikaisia pakotteita.

Ei kommentteja: