Miten noin pieni ja nuori otus voi jättää niin suuren tyhjiön sydämeen !
 |
| ..pelmahdus hiekkakuopan reunalla |
yhden henkäyksen päässä, yksi sydämenlyönti täältä sinnepäin.
Aivan lähellä, ihmiseni, niin lähellä, että joskus minä käyn luonasi,
pelmahduksena hiekkakuopan reunalla, kosteana kosketuksena poskellasi,
lämpimänä välähdyksenä vieraissa koiransilmissä,
hännän heilahduksena näkökentän laitamilla,
juoksevan koiran vapautuneessa riemussa.
Enkä minä sure kuten sinä, ihmiseni, sillä kaipuun tuska ei voi koskea minuun täällä,
ei mikään maallinen kipu tavoita minua enää, vaan minä odotan sinua sellaisena
kuin muistat minut parhaimpina päivinäni.
Minä odotan sinua, joten älä huoli, ihmiseni.
Me tapaamme vielä maailman häviävissä hetkissä, suurten koirien taivaanpellolla.
Juuli-mummo meinasi taas täyttää salaa vuosiaan kuten viime vuonna tapahtui, mutta loppupäivästä havahduin juhlistamaan 11-vuotissynttäreitä palasella juustoa ja purutikulla.
 |
| Juuli omien vauvojensa parissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti