Pimun toko-uran korkkaus 9.5.

Pimun kanssa olin suunnitellut kisaavani tokossa jo maaliskuussa kun sen ikä riittäisi ( 10 kk). En saanut kisapaikkaa 13.3. Janakkalan kisaan. Onneksi, sillä en kuitenkaan olisi voinut kisata koska Tuisku taisteli hengestään juuri sinä viikonloppuna.
Missasin tämän oman seuran kokeen ilmoittautumisen ja olin päivän myöhässä. Pääsin onneksi kisaan varasijalta.
Tuomarina oli Juha Kurtti, joka on aloitteleville koirakoille mukava. Vaikka olen kisannut tokossa aikoinaan paljon ( mustaterrieri T VA, kääpiösnautseri T VA + SM-84  ja monella koiralla avoimenluokan ykköset), nyt oli kyseessä  tämän koiran ensimmäinen kisa ja se on aina tavallistakin jännittävämpää. Minun omat tokotaidot ovat totaalisen ruosteessa sillä edelliset kisat on käyty vuonna 2013 vanhoilla säännöillä. Tuona vuonna tein varsinaisen värisuoran: 10 kisaa ja 10 ykköstä ( Darjalla 1xalo1 +3xavo1 ja Tuiskulla 3xalo1+3xavo1). Tuiksun eka kisa tuotti 198,5 p.
Pimu on nuori, 13 kk, mutta  tarvitsen koiran ohjaajana tietoa missä mennään, mitkä asiat vaativat korjausta ja tarvitsen itse kisavarmuutta.
Kisajännitys ei iän myötä vähene ja olen aivan paiseessa odottaessani vuoroani; pyörryttää, ahdistaa, en voi syödä. Aina mietin, että onko ihan pakko. En ole kuitenkaan koskaan siirtänyt jännitystä koiriini, sillä kisatilanteessa olemme aina tehneet huippusuorituksemme.
Kyseessä oli iltakisa ja päivä oli ollut helteinen. +24. Kesän eka hellejakso on aina koiria koettelevaa.
Vähän sekaisin mielin valmistauduin suoritukseemme. Ykköstä olin lähtenyt hakemaan kuten tavallisestikin, mutta en ollut yhtään varma miten osaan toimia pikkupaimenen ohjaajana kisatilanteessa.Pimu tekee parhaansa, siitä olin satavarma ja jos tekee tasonsa mukaan ykkönen on plakkarissa. Ainahan voi sattua liikevirheitä, mutta hyvä ykköstulos kestää yhden nollaliikkeen.


Pimu aloittanut pakallamakuuliikkeen
Adrenaliinit taivaissa astuin kehään, suljin ulkomaailman pois ja keskityin omaan suoritukseemme.
Pimu on vähän rauhaton ja piippaa kuormittuessaan. Paikallaolon olen joutunut opettamaan sille uudelleen. Käyn välipalkkaamassa sitä ja lopuksi annan kunnon ruokapalkan. Näin saan sen jakamattoman huomion ja se keskittyy/rauhoittuu odottamaan. Uudelleenopettelu on vasta alussa, mutta toimi kokeessa. Yhden kerran Pimu käänsi katseensa sivulle kun joku ötökkä pörräsi ohi, muuten se tuijjotti herkeämättä minua. Maahanmeno ja ylösnousu nopeita.Täysi kymppi. Nyt oli yhden koiran  verran aikaa nostaa Pimun vire yksittäissuorituksiin.



Pimun kontakti on hyvä

Tämän kisan grande moka oli noutokapulan jättäminen vasta nyt kun olisin voinut jättää sen jo paikallaoloon mennessämme. Pimu tietenkin noteerasi kun jätin maailman parhaan esineen pöydälle kehän ulkopuolelle. Mustikset eivät ole siitä koskaan mitään välittäneet. Seuraaminen oli siksi Pimun osaamiseen nähden vähän voimatonta ja kääntyessämme takaisin kapulaa kohti se selvästi ajatteli pääsevänsä noutamaan. Annoin varmuuden vuoksi "hiljaisen" seuraa-käskyn, jonka tuomari kuuli. Siitä siis 2 p:n vähennys ( arvosana 8 ) eli kertoimen kanssa -6.
Maahanmeno, luoksetulo, kauko-ohjaus tarkkoja, täsmällisiä ja nopeita, saldona kaikista 10. Kapulanpito on Pimusta ihan tyhmää ja se käänsi kapulaa suussa. Siitä siis 9 ( kertoimen kanssa-2). Kunnon noudossa ei mälvää kapulaa eli en keskity tämän välivaiheen hiomiseen. Hyppy täsmällinen ja nopea, 10. Kokonaisvaikutus 10. Kehästä poistuessamme tiesin, että ykkönen on tienattu ja aika hyvä sellainen. En koskaan keskity tuomarin antamiin pisteisiin vaan keskityn seuraavaan liikkeeseen. Loppupisteet olivatkin 192 ja sijoitus 2/6. Voittaja oli bortsu 196 pisteellä.
Kyllä minulla on hyvä koira kisakaverina enkä ole ryssinyt mitään peruuttamatonta sen kanssa. Opetteluahan uuden koiran kanssa kisaaminen aina on ja olen kyllä ihan eri sfäärissä kuin aikaisemmilla koirillani.
Ykkösputki ei mennyt vieläkään poikki.
Toivon kykeneväni toimimaan Pimulle niin hyvänä ohjaajana kuin mitä se ansaitsee. Kaikki mun koirat ovat aina tehneet parhaimpansa, mutta tällä paimenella on kapasiteettia vaikka mihin.Siksi se ansaitsee hyvän, reilun ja taitavan ohjaajan. Toivottavasti olen sellainen...

Ei kommentteja: