Ohessa Darja-äidin ( Gårdarikets Darja Zornoi) ja lasten tyylinäytteitä: näin juoksee vahvaselkäinen, oikein kulmautunut ja treenattu rotunsa edustaja. Mustaterrieri on luotu liikkumaan, jota on vaikea uskoa kun katselee poninkokoisten mörssäreiden könköttömistä kehässä.
Tässä äitee vetää sisäkaarretta erikoisnäyttelyssä 2010 Jokelassa. Darjalla on äärettömän pitkälle ulottuva etuaskel, jonka mahdollistaa lähes "saksanpaimenkoiramaisen" viistot lavat. Voimakkaat takaliikkeet antavat lisäsenttejä etujaloille.
Merlinin ( Z. Iceman) etuaskel ei ainakaan jää lyhyemmäksi eikä taka-askeltakaan mitenkään voi moittia. Tämän nuorukaisen juoksuttaminen vaatii jo ison kehän ja esitttäjältä kuntoa. Oheinen kuva vuoden 2011 erikoisnäyttelystä. Lisää massaa ja treeniä niin a`vot !
Tässä uraa aloittelee pikkutyttö Tuisku ( Z. Jarostnaja Metel 5,5 kk).
Selkälinja pitää hänelläkin ja sekä etu- että takaliikkeissä on ulottuvuutta. Tällä tyylillä heltisi erikoisnäyttelyn 2011 parhaalle pennulle värkätty uniikkimaljakko, jonka perään kuolasin jo etukäteen.
Edelleen ja ehkä yhä enenevässä määrin näen surukseni näyttelykehissä mustaterrierejä joiden liikkeet ovat kuin pahimmasta painajaisesta; 1) selät eivät kanna liikkeissä eli lihaksia ei ole ja/tai koiralla on virheellinen rakenne 2) etujalat eivät ulotu tarpeeksi pitkälle johtuen suorasta lapakulmasta, ns. "pysty lapa" tai etuliikkeet ovat kauhovat 3) takaraajoissa ei ole voimaa ja askel on lyhyt ja töpöttävä johtuen vääräasentoisesta lantiosta.
Pentujen pitää saada liikkua paljon ja vapaasti. Toisten samanikäisten ja -kokoisten kanssa peuhaaminen kehittää kaikkia liikkumiseen tarvittavia lihaksia. Nuorten aikuisten aktiivinen ja systemaattinen liikuttaminen tahtoo urbaaneilta ja hektisiltä nykyihmisiltä ihan kokonaan unohtua tai sen tarvetta ei edes tajuta.
Aikuisten koirien ravauttaminen potkukelkalla, polkupyörällä, kickbikella tai vakkapa omistajan rinnalla juosten näkyy raajojen liikkelaajuuden lisääntymisenä ( ulottuvuus kasvaa) ja selän kiinteytymisenä ( selkä pysyy suorana liikkeessä). Rakenteen puutteita ei tietenkään voi kompensoida harjoittelulla, mutta lihasköyhän ja ravaamaan tottumattoman koiran liikeet näyttävät tosi kammottavilta -niin, vaikka rakenne olisi kuinka hyvä.
Terveen maalaisjärjen kadotessa historiaan ja uusavuttomien koiranomistajien määrän räjähdysmäinen kasvu luo ihan uudenlaisen haasteen kasvattajille. Eihän enää osata kasvattaa edes lapsia, saati koiranpentuja. Kaikenlaiset koirakuiskaajat, -korjaajat, -psykologit esittävät koiranpidon sellaisia alkeellisia perustotuuksia omissa tv-ohjelmissa, luennoilla, hintavilla yksityistunneilla, kirjoissa ja videoissa, jotka jokaisen tulisi jo pelkkää maalaisjärkeä käyttäen tajuta. Ai niin; sehän on jo lähes tyystin kadonnut luonnovara. Koiran oikea ruokkiminen hipoo atomifysiikkaa ja koiranpennun kasvattaminen hyvätapaiseksi aikuiseksi vaatii korkeakouluopintoja eläintenkäyttäytymistieteessä. Miten ihmeessä 30 vuotta sitten vain sinisellä ja punaisella Royal Caninilla kasvoi yhtä terveitä aikuisia kuin nyt ? Miten ihmeessä koiria voitiin pitää kodeissa ilman omia huoneita tai portteja ? Koirilla ei ollut häkkejä edes näyttelyissä, kuonopantaa, temppu -, aktivointi- tai ohituskursseja ei oltu edes keskitty, kymmeniä koiria makasi rauhallisesti muutaman metrin päässä toisistaan kokeissa eikä siltikään- tai ehkä juuri siksi- koirilla ei ollut tapana pureksia toisiaan saatikka ihmisiä ?
Mielenkiintoista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti