Synkän syksyn valonpilkahduksia

No niin, pitihän Olgan kanssa käydä kehässä pyörähtämässä kun ikä tuli täyteen ( 5 kk). Toki parissa paikakkunnan mätch-show:ssa kävimme ensin harjoittelemassa. No problen ! Molemmista  punainen ja jäkimmäisestä punaisten pentujen 2 ( pentuja vaatimattomasti yli 50). Lahden pentunäyttelyssä 26.10. sijoituimme Olgan kanssa isossa narttupentujen luokassa 5-7 kk  2/8 +kp ja Helsingissä 8.11.  voitimme narttupennut +VSP. Hänen liikkeitä on upea esitellä  -pitkät, joustavat ja maatavoittavat  -! Jes !

Velipoika Oliver oli myös messissä ja sai hyvät arvotelut, varsinkin Helsingissä ollen Pu2-pentu.

Lahdessa Pyry ( Zornoi Peter Pan) päihitti komiat Latvian tuonnit ollen ROP. Pientä (=paljon) pakkoa -palkkiota tämä nuori vikuroiva nuorukainen on vailla.

                                                                    

                                                                                                                                                                               

Olga on kaikessa tekemisessään kiihkeä ja äärettömän nopea. Itsenäisyydedtä ja sosiaalisuudesta on hyötyä esim henkilöhaussa, mutta tarkkana saa olle, että hän pysyy  kuulolla. Ulkoruokintajaksoa on kestänyt nyt parisen viikkoa. Se tarkoittaa siis sitä, että Olga ei syö sivistyneesti kupista keittiössä vaan pihalla /treeneissä ja joutuu ansaitsemaan joka ikisen suupalan. Seuraamista - noutoja - hyppyjä. Kontakti rupee oleen kohillaan eikä muistu muut asiat mieleen ! Ei hän nyt sentään ala minua jumaloimaan mustaterrierien lailla ja tähän minun on tyytyminen. Jos ja kun talven tulo viivästyy yritän käyttää sulan ajan  jäl jestämiseen. Jäljelläkin hirveä kiihko on päälimmäisenä ja kun kerran saaliilla jäljestää niin anti olla. Halua on vaikea rakentaa ja minusta on hyvä kun tekee kaiken sata lasissa. Onhan siinä omat haasteensa, mutta mikäs sen muka- vampaa ! Keväällä otan kepit mukaan ja kokemukseni mukaan jäljestäminen tarkentuu ja rauhoittuu.

 



Nupun ( Zornoi Nefertiti) astutus  onnistui aivan  nappiin kahdesti. Kyllä käppänän astutus on helppoa.  Kun  progesteroniarvotkin olivat  optimaaliset uskon, että Nupun ja Vihtorin lapset näkevät päivänvalon jouluna. Ultrassa käymme viikon päästä. Jännää !

 


Muuten elämäni onkin sisältänyt keväästä lähtien johtamisen erikoisammattitutkintoon liittyviä kirjallisia tehtäviä sekä osaamisen näyttötilaisuuksien valmistelua ja suorittamista. Pakollisen osan eli johtajana toimimisen  arviointitilaisuus oli 30.10. Ope käytti osaamisestani sanoja " ihan huippua". Valinnaisen osan, henkilöstön johtamisen kaikki näytöt olen jo suorittanut ja arviointitilaisuus 17.11. Olen ottanut työryhmäni mukaan ja tehnyt tosi hienot PowerPoint esitykset kaikista näytöistäni ja niissä on värejä ja paljon kuvia. Valtava määrä työtä, mutta tosi palkitsevaa. Kerron kyllä kaikki laatusanat kunhan saan jälkimmäisen osan hoidettua ja lopullisen tutkintotodistuksen kaikkine "loistavine" arviointineen. Minä olen kyllä niin ylpeä itsestäni !

Ai, että mun nyppii kun ainakin  mun selaimella asetukset ovat poskellaan enkä saa niitä kuntoon. Esikatselu ei pidä paikkaansa lopullisen näkymän kanssa. Apuvaa... !!! Nyt lopetan kuitenkin veivaamisen ja menen maate...öitä...